Onko IT-konsultointi vastuutonta?
Kuuntele blogi tästä:
No nyt on tarkkailussa kepeät aiheet: vastuullisuus ja kestävä kehitys. Mitä tämä tarkoittaa IT-alalla? Millä tavalla Rakettitiede kantaa kortensa kestävän tulevaisuuden kekoon?
Kestävää kehitystä ja vastuullisuutta on pohtimassa Raketin perustajaviisikon jäsen, kehittäjä-filosofimme Marko Saaresto.
“Ensikosketukseni termeihin kestävä kehitys ja kestävyys oli minulle negatiivinen. Tuntui, että käsitteitä heiteltiin hyvin kepeästi epämääräisinä, sanoittamattomina perusteina sille, miksi jokin asia on hyvä tai huono tai miten jostain tykätään tai ei tykätä”, Marko pohtii.
Koska Markolle jäi termeistä aikanaan väljähtänyt maku suuhun, hän itse varoo teeskentelemästä tietävänsä aiheesta muuta kuin pintaraapaisun. Termien takana oleva syvyys ja merkityksellisyys on kuitenkin alkanut paljastua.
Markon kokemus aiheesta nostaa edelleen esiin huolen: missä määrin kestävyys on otettu aidoksi osaksi yritysten toimintaa ja missä määrin se on vain markkinointia ja juhlapuheita? Onko organisaatioiden välistä vaikuttamista ja dialogia tarpeeksi, jotta kestävyys voisi toteutua? Ohjaako vastuullisuus toimintaa – vai tapahtuuko se vain siinä marginaalissa, joka ei heikennä rahavirtojen soljumista osakkeenomistajille?
Haasteena kestävyyden vieminen strategiaan ja käytännön tekoihin
YK:n kestävän kehityksen teemat ovat Markon mielestä täräyttävän itsestäänselviä ja järkeenkäyviä. SDG:t (Sustainable Development Goals), kestävän kehityksen 17 tavoitetta, ovat rationaalisia ja heijastelevat länsimaisia arvoja.
“Olisi järjetöntä, jos joku ei tavoittelisi niitä”, Marko toteaa.
“Tehdään asiaa X, ja sivilisaatiomme ja planeettamme vahvistuu.”
“YK:n tavoitteet eivät ole haihattelua vaan perusteltuja ja ennen kaikkea mitattavia kehityskohteita. ‘Tehdään asiaa X, ja sivilisaatiomme ja planeettamme vahvistuu.’ Siinä on jaettu tulevaisuuden tärkeitä haasteita pienempiin, mutta yhä valtaviin, kategorioihin. Koen, että aiheen ympärillä oleva keskustelu antaa valmiiksi jäsenneltyä käsitteistöä omille ajatuksille. Haaste on heitetty: miten nämä tavoitteet saadaan ohjaamaan toimintaa,” Marko pohtii.
YK on onnistunut vaikeassa asiassa: eettisen toiminnan kvantifioinnissa. Tämä on kriittistä, sillä on vaikea saavuttaa sellaista, mitä ei voi mitata. Toisaalla EU luo ESG-työn (Environmental, Social, Governance) kautta ohjaavaa normia siitä, miten eettisyys on otettava huomioon, jos aikoo toimia osana Euroopan yhteisöä – ja koko planeettaa. Yhteiskunnan pelisääntöjä rakennetaan tukemaan toivottua tulevaisuutta.
“Itsekin huomaan tässä vain puhuvani, en tekeväni.”
“Pöhinä on tällä hetkellä kovaa, mutta korviini on kantautunut vielä valitettavan vähän konkreettisia tekoja tai aitoa organisaatioiden vuorovaikutusta. Itsekin huomaan tässä vain puhuvani, en tekeväni”, Marko huokaa.
IT-ala keskeisessä asemassa kestävän kehityksen mahdollistajana
“Kestävyydessä tärkeimpänä koen ympäristön: terveen, monimuotoisen luonnon ja vakaan ilmaston. Kaikki muu edellyttää, että meillä on nyt ja seuraavat vuosituhannet elinvoimainen planeetta. Vastuullisuuden näen eettisinä periaatteina – kulttuurina, josta kestävyysperiaatteet kumpuavat ohjeiksi tämän päivän ongelmiin,” Marko toteaa.
IT-sektori on pitkälle välineala, siksi se on mahdollistajana kaikissa SDG:n alueissa. Ensimmäinen keskustelu, josta Marko tuli tietoiseksi, liittyi laitteiden valmistuksen ympäristövaikutuksiin sekä materiaalin uusiokäyttöön. Nykyään tapetilla on myös energiatehokkuus ja tarpeettoman resurssikulutuksen välttäminen.
On hyvä erottaa, milloin puhutaan kestävyydestä, jossa IT on apuna, ja mikä on itse IT-alan vastuullisuuden osuus. Raketin rakentamisen ja yhdistystoiminnan kautta Markon silmät ovat olleet auki myös sosiaalisille kehitystarpeille, erityisesti mitä tulee työelämän kestävyyteen.
“DEI (Diversity, Equity, Inclusion) on keskeinen teema niin organisaation kuin koko IT-alan tasolla.”
“Itse miellän kestäväksi kehitykseksi ympäristövaikutusten lisäksi esimerkiksi palveluiden saavutettavuuden, alan työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden, sekä työn sisällön kehittymisen. Esimerkiksi DEI (Diversity, Equity, Inclusion) on keskeinen teema niin organisaation kuin koko IT-alan tasolla,” Marko sanoo.
Miltä kestävyyden tavoittelu Rakettitieteellä näyttää?
Tällä hetkellä Rakettitieteen keskeinen tapa vaikuttaa kestävyyteen on olla hyvä, inhimillinen työpaikka sekä rehellinen ja eettinen kumppani.
Materiaalisen kulutuksen osalta emoaluksessa on aina oltu nuukia. Hankimme elektroniikkaa vain tarpeeseen, ja silloinkin mieluiten laadukasta ja kestävää. Vikaantuneet laitteet pyritään korjauttamaan. Pääkonttori on vaatimaton mutta käytännöllinen. Joululahjoiksi on hankittu tukea vanhuksille ja nuorille, koska kivaa krääsää on jo riittävästi.
Materiaalisen kulutuksen osalta emoaluksessa on aina oltu nuukia.
Raketilla ei ole vielä sanoitettu tavoitteita tai suunniteltu toimintaa kestävyyden tai vastuullisuuden lähtökohdista, vaikka jälkikäteen tarkasteltuna tältä voisi vaikuttaa.
“Toimintaamme ovat ohjanneet arvomme ja eettiset vaistomme – tämä on hyvä lähtökohta”, Marko sanoo.
IT-ala on keskeisessä asemassa kestävän kehityksen mahdollistajana, ja teknologia voi pelastaa meidät katastrofisilta ympäristövaikutuksilta. “Pidemmän päälle toivo on sosiaalisen ja kulttuurin kehittymisen kautta paremmassa ja viisaammassa ihmiskunnassa”, Marko toteaa.
Vastuullisuus työnantajana tarkoittaa avoimen, tasa-arvoisen yhteisön rakentamista ja inhimillisiin arvoihin perustuvaa toimintaa. Tämä lähtee jo rekryvaiheesta, jossa pohditaan, pääseekö rakettitieteilijäkandi menestymään ja olemaan onnellinen Raketissa.
Onnellisuus hyvän ja tasapainoisen työn ääressä on tärkeä periaate, vaikkei sitä vielä meillä tällä hetkellä osata luotettavasti mitata. Esimerkiksi rakkaalla kilpailijallamme Nitorilla on käytössä työntekijöiden lähipiirille suunnattu kotijoukkokysely, joka antaa tietoa nitorilaisten hyvinvoinnista – hatunnosto sille!
“Vastuullisuus asiakasta ja kumppaneita kohtaan näkyy meillä rehellisyytenä, eettisyytenä ja avoimuutena. Esimerkiksi asiakkaille tärkeää jatkuvuutta ei haluta riskeerata yrityksen edun tavoittelemisen nimissä”, Marko sanoo.
“Toisaalta, jos asiakastyöstä katoavat vetovoimatekijät, on konsultin ja asiakkaan etu, että korkealaatuisen työn tekemisen edellytykset korjataan, vaikka se tarkoittaisi konsulttivaihtuvuutta. Ei tuhlata kaikkien työaikaa ja onnellisuutta kakkoslaadun tekemiseen huonolla motivaatiolla”, hän toteaa.
“Ei tuhlata kaikkien työaikaa ja onnellisuutta kakkoslaadun tekemiseen huonolla motivaatiolla.”
Rakettitieteellä voi jokainen vaikuttaa kestävyyteen, sillä työnantajana kannustamme kaikkia ottamaan kantaa, millaisia töitä tavoitellaan ja tehdään, tai miten yritys ylipäätään toimii. Ja tietenkin tarkastelemaan oman toimintansa vaikutuksia, niin omien palveluiden tuottamisen osalta kuin vaikuttavuutena asiakkaiden toiminnan kestävyyteen ja vastuullisuuteen.
“Arkipäiväisesti pyritään muuttamaan toimintaa siellä, missä mahdollinen vaikutus on suurinta. Kun yritys kasvaa, myös sen vaikuttavuus kyseisiin teemoihin kasvaa. Yhtenä haasteenamme tulee olemaan, miten vaikuttaa ja edesauttaa kestävyyden ja vastuullisuuden arkipäiväistymistä alalla laajemmin – ei pelkästään omien seinien sisäpuolella”, Marko toteaa.
Mitä Marko toivoo keskustelulta kestävyyden ympärillä?
Ekologinen kestävyys on investointi planeettamme tulevaisuuteen, mutta tämä ei automaattisesti tarkoita, että se olisi investointi yrityksen tulevaisuuteen. Jos firma ei saavuta liiketoiminnallista hyötyä kestävyydestä, jääkö globaalisti parhaan valinnan tekeminen kiinni yksittäisten ihmisten arvoista?
“Luulen, että vielä tälläkin hetkellä globaali järjestelmämme palkitsee planeettanegatiivisesta toiminnasta ja ympäristön rasittamisesta yli palautumiskyvyn. Uskon, että tuuli on kääntymässä ja lainsäädännöllinen normisto sekä dominoiva ideologia tulevat vaatimaan universaalin edun huomioimisen”, Marko sanoo.
“Uskon, että tuuli on kääntymässä ja lainsäädännöllinen normisto sekä dominoiva ideologia tulevat vaatimaan universaalin edun huomioimisen.”
Maailma on muuttumassa. Jos yrityksen toiminta ei rakennu kestävien ja vastuullisten periaatteiden varaan, ajautuu se luultavasti ennen pitkää vakaviin haasteisiin EU:n ESG-vaatimusten (environmental, social and governance) kanssa. Lisäksi sitoutuneen työvoiman houkuttelemisessa tulee eteen haasteita, sillä yksilötasolla teemat ovat tärkeitä yhä useammalle, erityisesti nuoremmille ikäpolville. Kasvava osaajajoukko äänestää jaloillaan vastuullisuuden puolesta.
“Kestävyys ja vastuullisuus tulee huomioida yrityksissä myös strategisella tasolla. Muuten putoaa kelkasta”, Marko toteaa ykskantaan.
Miltä tulevaisuus näyttää?
“Näen tulevaisuuden, jossa kukaan ei voi enää piiloutua hokeman ‘yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa’ taakse. YK ja EU asettavat normeja ja työkaluja, joilla käsitellä aihetta konkreettisemmin kuin vain abstraktina hyvän tahtomisena. Juhlapuheet, näennäiset toimet ja hyvesignalointi nostavat pöhinää, mutta voivat luoda negatiivista kokemusta moralisoinnista”, Marko toteaa.
Keskustelua siis jo on, koulutusta on, ja yritykset alkavat ottaa aiheen vakavasti. On syntymässä aito halu sisällyttää kestävyys kulttuuriin ja toimintaan, ja perustason tästä halusta tulevat tarjoamaan EU:n tuomat pakottavat raportointisäädökset.
Mutta miten kestävyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys lopulta käytännössä toteutuvat?
“Jokaisen organisaatiossa pitäisi pystyä toimimaan oikein, vaikkei johtoryhmä olisi tehnyt maisterintutkintoa kestävästä kehityksestä.”
“No, tämän kun tietäisi! Varmaankin jo parempi tietoisuus tekee tehtävänsä. Iso haaste on, miten jalkauttaa teemat päivittäiseen työskentelyyn, sillä jokaisen organisaatiossa pitäisi pystyä toimimaan oikein, vaikkei johtoryhmä olisi tehnyt maisterintutkintoa kestävästä kehityksestä”, Marko sanoo.
Jos käytännön jalkautus epäonnistuu, keskustelu voi jäädä akateemiseksi jutusteluksi, joka on enemmän suhinaa markkinointiosastolla kuin oikeita tekoja. Analogian kautta: agile coach voi olla miten notkea vain, mutta ketteryys pitää saada vietyä arjen toimintatapoihin sopivilla rutiineilla, konsepteilla ja seremonioilla.
Marko toivoo, että vastuullisuus arkipäiväistyy ja löytää tiensä rutiineihin kaikista suunnista, niin strategian kuin konkretian kautta.
“Tulevaisuus näyttää hyvältä – olenhan optimisti. Matka parempaan ei ole helppo, mutta se on mahdollinen. Teknologia voi pelastaa meidät katastrofisilta ympäristövaikutuksilta, mutta pidemmän päälle toivo on sosiaalisen ja kulttuurisen kehittymisen kautta paremmassa ja viisaammassa ihmiskunnassa”, Marko toteaa.
Kiinnostaako Rakettitiede työnantajana? Lue lisää ja hae hommiin!
Lue myös:
Raketin toimari Juha: “Ihmisiä pitää johtaa niin kuin he haluavat tulla johdetuksi”