Ohjelmistokehityksen seuraava murros: tekoäly tarkistaa itsensä tekemää koodia
AI
Mielipide

Tekoälyvetoisen ohjelmistokehityksen seuraava välttämätön kehitysloikka on siirtää ohjelmistojen laadunvarmistus pitkälti täysin koneelliseksi, kirjoittaa Juha Huttunen Tivin mielipidekirjoituksessa.
Tekoäly ei ole vain tehnyt koodin tekemisestä nopeampaa, vaan se on myös lisännyt koodin määrää merkittävästi. Ennen tekoälyaikaa yksi kehittäjä kirjoitti koodia omaan kehityshaaraansa, minkä jälkeen työkaveri suoritti katselmoinnin ja tarkisti, onko kaikki tehty tavoitteiden mukaisesti.
Koska tekoäly on tehnyt koodin tuottamisesta niin nopeaa ja halpaa, moni on uuden tilanteen edessä: koodia on enemmän kuin yksikään organisaatio, tiimi tai asiantuntija ehtisi enää ihmistyönä tarkistaa. Tästä syystä vääjäämätön kehitysaskel on se, että tekoälyä tarvitaan myös tähän työvaiheeseen.
Tekoälyvetoisen ohjelmistokehityksen seuraava välttämätön kehitysloikka onkin siirtää ohjelmistojen laadunvarmistus pitkälti täysin koneelliseksi. Muuten edessämme on sekundaohjelmistojen aikakausi, ja samalla tekoälyn tarjoamat hyödyt jäävät puolitiehen.
Tämä on tekijä, joka tulee pitkälti ratkaisemaan sen, mitkä yritykset pärjäävät ja mitkä eivät. Harvalle meistä tulee mieleen vaatia autokaupoillakaan, että ihminen on tarkistanut menopelin jokaisen pultin omin silmin. Luotamme koneelliseen testaukseen, ja täsmälleen sama tulee tapahtumaan koodille. Toisin sanoen sama teknologia, joka loi alkuperäisen ongelman eli koodin räjähdysmäisen kasvun, tulee myös ratkaisemaan sen. Tärkeää tässäkin tekoälyvetoisessa kehitysloikassa on se, että rakennamme toimivat prosessit ja varmistamme luottamuksen järjestelmään.
Tässä murroksessa ihmisestä tulee eräänlainen ”valvojakoneenohjaaja”. Kun kone hoitaa verifioinnin, eli esimerkiksi tarkistaa, tehtiinkö koodi annettujen speksien ja ohjeiden mukaan, huippuosaajia tarvitaan yhä kipeämmin validoimaan työn jälkeä. Asiantuntijat voivat esimerkiksi tarkistaa, ovatko lopputulos ja käyttöliittymä todellisuudessa helppokäyttöisiä ja tarkoituksenmukaisia sekä vastaavatko ne käyttäjäntoiveisiin. Kokonaisuuden ymmärtäminen tulee siis pysymään vahvasti ihmisen tontilla, ainakin vielä.
Samalla asiantuntijan ammattitaito siirtyy entistä enemmän teknisestä suorittamisesta kohti asiakaskonsultointia ja suoraa asiakasrajapintaa.Tulee ymmärtää liiketoimintaa, jotta osaa selittää tekoälylle, mitä pitää ratkaista ja millä reunaehdoilla.
Kun perussovelluksia voidaan tuottaa massana riittävällä laadulla,todellinen arvo syntyy yhä ihmisten tekemistä innovaatioista ja ongelmanratkaisusta. Tekoäly ei poista it- ja ohjelmistokehityk haasteellisuutta; se ainoastaan muuttaa sen luonnetta. Alan pullonkaula ei ole enää varsinainen toteutus, vaan kyky ideoida ja määritellä tarkasti, mitä koneen halutaan tekevän. Ne, jotka jämähtävät pelkästään”artesaanikoodaamiseen” ja koodin manuaaliseen katselmointiin, jäävät kehityksessä vääjäämättä jalkoihin.
Juha Huttunen, toimitusjohtaja, Rakettitiede
Tämä kirjoitus julkaistiin Tivissä heinäkuussa 2026.