Miksi digiprojektit venyvät?
Miksi softahankkeet tuppaavat venymään? Vaivaako ohjelmistoalan kaupantekoa krooninen luottamuspula?
Softan rakentaminen erityisesti isoissa tuotekehityshankkeissa on tutkimusmatkailua: vastassa voi olla tiheämpi viidakko kuin luultiin, joten kohteeseen selviydytään arvioitua myöhemmin.
Lisäksi järjestelmien toiminnallisuuteen voidaan tehdä isojakin muutoksia koko hankkeen ajan – toisin kuin vaikkapa siltaa tai taloa pystyyn pykätessä.
“Ihminen on optimistinen eläin, ja tarjouksiin puristetaan paras mahdollinen arvaus aikataulusta, vaikka sen arviointi luotettavasti etenkin isoissa projekteissa on mahdotonta”, Raketin toimari Juha Huttunen sanoo.
Ohjelmistoprojekti onkin usein oivallusprosessi, jonka edetessä opitaan yhdessä, mitä pitää kehittää ja mihin suuntaan. Reissun varrella tarpeet voivat vaihtua, ja samalla välietapit ja aikataulut muuttuvat.
Määrä ei korvaa laatua
Ketterät kehitysmetodit taklaavat osan ongelmista, mutta kokonaan ne eivät poistu. Iteraatiokierrosten määrää voi sen sijaan vähentää käyttämällä erityisen hyviä devaajia.
Pitää muistaa, etteivät tiimin koko tai kehittäjän näennäinen vauhdikkuus takaa tuottavuutta. Pahimmillaan ne takaavat vain tuhottoman määrän tusinakoodia ja teknistä velkaa.
Jokainen tietää, millaisia lapsia syntyy hosumalla. Sama pätee softaprojekteihin: aikataulupaineet ajavat tekemään hätäisiä purkkafiksejä, vaikka fiksumpaa voisi olla kirjoittaa jokin osa koodista uudelleen.
Työ nopeutuu, kun koodikanta on kunnossa. Höttökoodi sen sijaan hidastaa devaamista ja lisää tietoturvariskejä, karkottaa tekijän toisensa perään ja sitä myötä kasvattaa kuluja.
Alilupaa ja ylitoimita
Avoin kommunikointi ja luottamus tasoittelevat näitäkin ryteikköjä. Luottamus ei ole mikään läpihuutojuttu, mutta se ratkaisee onnistumisen.
“Uskon, että ostajalla ja muillakin, jotka ovat softan rakentamisen kanssa tekemisissä, on oltava tukena vähintään yksi teknisesti erittäin osaava ihminen, jonka mielipiteeseen voi luottaa 100-prosenttisesti. Luottohenkilöllä tulee olla kyky rehellisyyteen – uskallusta todeta, miten asiat ovat ja mikä ei teknisesti onnistu”, Juha painottaa.
Samaa haluamme tarjota asiakkaillemme: rehellisyyttä.
“Emme myy sellaista, mitä emme voi laadukkaasti toimittaa, emmekä lupaa enemmän kuin joku toinen, jos näemme lupaukset epärealistisina. Kerromme sen myös asiakkaalle. Pidämme tätä arvokysymyksenä. Väistämättä tämä johtaa myös siihen, että projekteja menee sivu suun ja rahaa jää pöydälle. Tulemme jatkossakin kertomaan asiakkaillemme suoraan, mikäli jokin homma ei meiltä onnistu. Usein onnistuu. Alilupaa ja ylitoimita on hyvä sääntö, vaikka sillä joskus kaupan häviäisikin”, Juha lisää.
Sukella syvemmälle ohjelmistoprojektien ostamisen ja myymisen dynamiikkaan Futucast-podcastissa. Suunnon Head of Technology and Platform Petri Lehtovirta ja Rakettitieteen rakastettu johtaja Juha Huttunen puhuvat William Von Der Pahlenin ja Isak Raution kanssa siitä, mihin ostajan ja myyjän välinen suhde perustuu, mikä on paras lähestymistapa digitaalisen projektin rakentamiseen ja miten luottamus syntyy ostajan ja myyjän välillä.
Kuuntele jakso Spotifyssa tai katso video YouTubesta!
Lue myös:
Asiakastarina: palvelu, joka palauttaa luottamuksen taksiin
Ohjelmistokehityskumppanin valintakriteerit – top- & bottom-5