Rakettiwebinaarit 2026

Miten datasta syntyy liiketoiminta-arvoa? 8/2026

Elokuun Rakettiwebinaarissa “How to create business value from data” data-arkkitehti ja Datafuchsin perustaja Jens "Johnny" Kreier ja Rakettitieteen toimitusjohtaja Juha Huttunen pureutuvat siihen, miksi data päätyy niin usein käyttämättömäksi – ja mitä asialle voi tehdä.

Useimmilla yrityksillä on jo enemmän dataa kuin ne tietävät, mitä sillä tehdä. Haaste ei ole datan kerääminen vaan sen hyödyntäminen.

Johnnyn mukaan yritysten suurin dataongelma ei ole pääsy dataan vaan se, ettei tiedetä, mitä dataa ylipäätään on, kuka siitä vastaa ja mihin sitä käytetään. Hän vertaa tilannetta kotona unohtuvaan pahvilaatikkoon: jos et ole avannut sitä puoleen vuoteen, et tiedä, mitä siinä on tai tarvitseeko sitä enää ollenkaan.

Webinaari haastaa myös ajattelemaan AI:n käyttöä toisin päin: älä aloita datasta vaan kysymyksistä. Mihin haluamme vastauksen? Onko meillä dataa sen ratkaisemiseen? Vasta sen jälkeen kannattaa miettiä, tarvitaanko AI:ta ollenkaan.

"Businesses don't have an issue with having enough data – the data is there. But trust is a big thing. And you can only trust the process if it goes forth and back." – Jens "Johnny" Kreier, Datafuchs

Johnny muistuttaa, että datan arvo ei synny keräämisestä vaan käyttämisestä – ja siihen tarvitaan omistajuus: "You need to have someone who owns the data and supervises it."

Webinaarissa käydään läpi myös strukturoidun ja strukturoimattoman datan ero: strukturoidulle datalle perinteiset menetelmät ovat luotettavampia, strukturoimattomalle – kuten PDF-dokumenteille – LLM:t tarjoavat hyvän tavan edetä. Lisäksi puhutaan datan sensitiivisyydestä, AI:n luotettavuudesta ja ihmisen roolista prosessin valvojana.

👉 Katso koko tallenne (webinaari englanniksi)

—————————

AI & testaaminen – mitä tapahtuu laadulle? 4/2026

Huhtikuun Rakettiwebinaarissa puhutaan siitä, miten testaus muuttuu AI-aikakaudella, missä tekoäly tuo oikeaa hyötyä ja missä kohtaa riskit kasvavat.

AI muuttaa testaamista, mutta ei poista tarvetta ymmärtää, mitä ollaan tekemässä. Testien kirjoittamisen rinnalle nousee yhä vahvemmin se, että osataan määritellä, mitä testataan, ohjata tekoälyä ja arvioida lopputulosta. Tekoäly loistaa niissä asioissa, jotka ovat ihmiselle liian hitaita ja vaikeita tehdä.  “AI on tosi hyvä silloin, kun puhutaan isojen massojen läpikäymisestä. Sellaisista, mitä ei käsin ole pystytty tekemään”, toteaa Testimate Oy:n seniorikonsultti Juhani Peltonen. Datan läpikäynti, testiaineistojen luonti ja erikoistapausten löytäminen onnistuvat tavalla, joka ei aiemmin ollut käytännössä mahdollista. 👉 Katso tallenne ja opi lisää tekoälyn hiteistä ja huteista.

“Me ollaan menossa sellaiseen maailmaan, missä koodia tuotetaan yhä enemmän ja enemmän, eikä ihmisen tekemä katselmointi skaalaudu siinä mukana.” – Kari Hirvi, Rakettitieteen AI Lead

Jos AI tekee sekä koodin että testit, kuka löytää virheet? Tämä on yksi keskeisistä riskeistä AI-avusteisessa testauksessa.

—————————

Agile-myytit murskaksi – 3/2026

Maaliskuun Rakettiwebinaarissa agile coach ja scrum master Milsa Malin käy läpi kolme yleistä agile-myyttiä ja kertoo, miltä ketteryys näyttää silloin, kun sitä tehdään fiksusti eikä by the book.

Jos ketteryys tuo mieleen lähinnä seremonioita, sääntöviidakkoa ja kalenteriin pulpahtelevia palavereita, tämä webinaari kannattaa katsoa.

Webinaarissa murretaan nämä myytit:

1. “Sääntöjä pitää noudattaa aina.”

Milsa vertaa ketteryyttä osuvasti merirosvoihin näin: “More like guidelines than actual rules.” Ajatus on yksinkertainen: sääntöjä saa rikkoa, kun siihen on hyvä syy ja kun muutos tuo tiimille oikeaa hyötyä. Esimerkkinä käydään läpi dailyt, joissa liian tiukka oppikirjamaisuus voi pilata koko hyödyn. Pieni, fiksu soveltaminen voi taas säästää paljon aikaa ja turhia palavereita.

2. “Agile tarkoittaa yhden metodin noudattamista.”

Milsa painottaa, että paras lopputulos syntyy usein yhdistelemällä eri menetelmiä tilanteen mukaan. Scrum, Kanban, fasilitointikeinot ja muut käytännöt eivät ole toisiaan poissulkevia uskontokuntia. Tiimin kannattaa rakentaa itselleen tapa tehdä töitä, joka oikeasti toimii, eikä yrittää väkisin mahtua yhden mallin muottiin.

3. “Agile sopii vain tietynlaisiin projekteihin.”

Milsa muistuttaa, että ketteryydestä kannattaa “varastaa parasta” omaan ympäristöön sopivalla tavalla. Pointti ei ole kopioida jonkun toisen mallia suoraan, vaan löytää omalle tiimille toimivat käytännöt. Samassa yhteydessä puhutaan myös siitä, miten ketterät toimintatavat auttavat projektityössä esimerkiksi tiedonkulussa, suunnan tarkistamisessa ja dokumentaation pitämisessä riittävän kevyenä mutta hyödyllisenä. 

”Parmesaani parantaa kaikkea, samoin ketteryys.” – Milsa Malin, agile coach ja scrum master

Webinaarissa on luvassa käytännön esimerkkejä, arjen tilanteita ja keskustelua siitä, miten ketteryys toimii silloin, kun sitä tehdään fiksusti eikä by the book.

👉 Katso tallenne ja nappaa mukaan ajatuksia omaan tiimityöhön.