Omistajan elkein – moni rakettitieteilijä on myös osakas
Rakettitieteilijä voi halutessaan olla yksi Rakettitieteen omistajista. Mitä hyötyä rividuunarille on osakkuudesta ja kahdella pallilla istumisesta?
Kun bisnestä tehdään osaamisella ja arvo syntyy työstä, on hankalaa perustella, miksi vain sikariporras kantaisi huolta yhtiön tulevaisuudesta tai käärisi kaikki voitot.
Henkilöstöantien ansiosta Rakettitieteen omistajuus on jakautunut laajasti: työntekijöistä 35%:lla on pankkiholveissa tai piirongin laatikoissa aluksen osakekirjoja. Osakkuus lisää yhteenkuuluvuutta ja samalla palkitsee (palkan ohella, ofc) hyvin tehdystä duunista. Ja toki myös kollegan tekemästä duunista.
Työntekijöistä 35%:lla on pankkiholveissa tai piirongin laatikoissa aluksen osakekirjoja.
Osakeannit ovat osa Raketin ihmislähtöisen kulttuurin ja toimintatapojen rakentamista.
“Meillä ei tarvitse olla omistaja, että pääsee vaikuttamaan. Eikä osakemäärä sanele sitä, kenellä on fiksuja mielipiteitä, vaan niitä on kaikilla. Haluamme kuitenkin tarjota jokaiselle mahdollisuuden omistaa yhtiötä ja osallistua myös tällä tavalla firman kehittämiseen ja päätöksentekoon”, sanoo Rakettitieteen toimari Juha Huttunen.
“Meillä ei tarvitse olla omistaja, että pääsee vaikuttamaan.” – Juha, rakastettu johtaja
Työpanos vaikuttaa sijoitukseen
Jokaisella Rakettitieteen työntekijällä on siis mahdollisuus ostaa itselleen pala Rakettia säännöllisesti järjestettävissä henkilöstöanneissa. Ensimmäinen anti pystytettiin vuonna 2017 Raketin ollessa nuori ja terhakka 6-vuotias. Noin puolet silloisesta henkilöstöstä lähti mukaan.
Syyt tähän olivat moninaiset. “Perustajat ruinasivat aktiivisesti mukaan, ja kyllästyin kuuntelemaan”, anonyymiksi heittäytyvä rakettitieteilijä toteaa. Hän lisää: “Olihan tämä turvallinen ja vaivaton sijoitus, jossa on myös melko hyvät tuotto-odotukset. Eikä tämä vaadi aktiivista tekemistä kasvaakseen maltillisesti.”
Toinen rakettitieteilijä-sijoittaja puolestaan kertoo, että osallistui antiin eturintamassa, koska halusi lisää näkyvyyttä päätöksentekoon. “Osakkaana pääsen helpommin osallistumaan keskusteluihin siitä, mihin suuntaan firma on menossa.”
“Olen saanut syvällisempää infoa ja ymmärrystä siitä, mitkä asiat ovat kulloinkin tapetilla.” – Anonyymi rakettitieteilijä
Suuri osa työntekijöistä tarkkailee firman kuulumisia muutenkin silmä kovana, mutta omistajuus tuo lisäpotkua yhtiön kulujen ja strategian toteutumisen seuraamiseen.
Osakkuuden kautta firma koetaan enemmän omaksi: yrityksen menestymisellä (osakkeiden tuotolla) on taloudellista merkitystä, ja oma työpanos vaikuttaa sijoituskohteen menestykseen.
”Työskentelystä tulee mielekkäämpää, kun on myös sijoittajana mukana yrityksen toiminnassa. Tästä syntyy tunne ‘omassa firmassa’ työskentelystä”, summaa noin viisi vuotta omistajana ollut rakettitieteilijä.
“Syntyy tunne ‘omassa firmassa’ työskentelystä”. – Anonyymi rakettitieteilijä
Viimeisin anti järjestettiin elokuussa 2024. Annin myötä Rakettitiede sai seitsemän uutta pienosakasta, ja kaksi pienosakasta laajensi omistustaan yhtiössä.
”Kun todella luotan sekä Rakettitieteen työntekijöihin ja johtoon että sen liiketoimintaan, on luonnollista omistaa pieni osa yrityksestä. Samalla saan mahdollisuuden äänestää yrityksen päätöksistä. Tosin Rakettitieteen tapa toimia on joka tapauksessa hyvin läpinäkyvä, ja päätökset tehdään yleisesti yhdessä eikä ylhäältä saneltuna”, sanoo henkilöstöannissa osakkaaksi ryhtynyt rakettitieteilijä Edvard Majakari.
Rakettiliitossa myötäjäiset myös lainarahalla
IT-talojen ovet käyvät tiuhaan, ja jokainen haluaa pitää kiinni kynsin ja hampain osaajistaan. Henkilöstöanti on yksi keino (mielekkään duunin, terveen työkulttuurin ja hyvän palkkauksen lisäksi) sitouttaa työntekijät työnantajaan.
Aikoinaan Raketin komentosillalla pohdittiin muitakin sitomisleikkejä ja palkitsemiskeinoja, mutta esimerkiksi bonarijärjestelmät koettiin heppoisiksi vaihtoehdoiksi – ovathan rakettitieteilijöiden palkat muutenkin priimaa. Porukkaa ei myöskään haluttu erotella kahden kerroksen väkeen esimerkiksi holding-yhtiön tai osuuskunnan kautta. Päädyttiin siis suoraan omistukseen.
“Koska omistus on sidottu työpaikkaan, se vaikeuttaa henkisesti työnantajan vaihtamista. Tämä tosin on tiedetty ja tarkoitettu sivuvaikutus”, pidempään osakkaana ollut rakettitieteilijä sanoo.
Omistajapohja on myös myyntitilanteidemme FAQ: Raketin omistajuus kiinnostaa asiakkaitamme, sillä se kertoo osaltaan kulttuuristamme ja asiantuntijoidemme sitoutumisesta. “Uskon, että asiakkaamme arvostavat sitä, että panostamme henkilöstöömme ja meillä on tarjolla vain sitoutuneita huippuosaajia”, Juha toteaa.
Mistään ikuisista kahleista ei tietenkään ole kyse. Vaikka firman kanssa astellaankin avioliittoon (ja tehdään avioehto), aina voi erota. Tällöin osakkeet myydään takaisin Rakettitieteelle.
Osakkeiden minimipanos on asetettu niin tuntuvaksi, ettei kukaan syöksy suin päin solmimaan osakassopimusta. Ihmisillä on hieman erikokoisia NFT-taidekokoelmia tai sukan varteen jemmattuja setelipinkkoja, joten jokaiselle hodlaajaksi halajavalle tarjotaan mahdollisuutta Raketti-shoppailuun lainaamalla rahaa yhtiön kirstusta.
Rakettitieteen tarjoama kohtuullinen laina onkin nähty oivallisena kannustimena. “Firman halvahko laina oli hyvä etu, joka tekee mukaan lähtemisestä helpompaa”, anonyymi riskisijoittaja toteaa.
Raketin osake ja ravihevonen – turvallisia sijoituksia molemmat
Yksi omistaja-rakettitieteilijä kertoo motivaation ja sitoutumisen olleen tärkein syy allekirjoittaa osakassopimus. Hän painottaa myös taloudellisia hyötyjä: “Yritys on sijoituskohteena mielenkiintoinen, sillä vapailla markkinoilla ei vastaavaa kohdetta ole tarjolla. Lisäksi tässä on mahdollisuus ansaita kohtuullisesti verotettuja pääomatuloja yrityksen onnistuessa.”
“Yritys on sijoituskohteena mielenkiintoinen, sillä vapailla markkinoilla ei vastaavaa ole tarjolla.” – Anonyymi rakettitieteilijä
Hänen mukaansa listaamattoman konsulttifirman osakkeiden ostaminen tosin kuulostaa paperilla huonohkolta diililtä: “Listaamattoman yrityksen osakkeet ovat lähtökohtaisesti hyvin epälikvidi sijoituskohde, joten rahoja ei pysty helposti irrottamaan muuhun käyttöön. Lisäksi arvonmuodostus ei tapahdu kuin pörssikaupassa, joten osakkeen arvostukseen liittyy paljon epävarmuutta. Osakassopimus saattaa myös rajoittaa osakkaan mahdollisuuksia osallistua muuhun liiketoimintaan osakkaana ollessaan.”
Myös pidempään rahantekijänä ollut rakettitieteilijä on samoilla linjoilla: “Sijoituksena tämä on sinänsä suhteellisen hankala, koska osakkeiden arvon määritys on epäselvää ja niistä eroon pääseminen vaikkapa rahapulassa voi olla vaikeaa. Oma fiilikseni on, että tämä on silti aika turvallinen sijoitus.”
Konsulttifirman liikevaihto riippuu siitä, kuinka monta tuottavaa konsulttia talossa on. Rakettitieteellä on tällä hetkellä kuutisenkymmentä työntekijää, mutta tarkoitus ei ole paisua satojen ihmisten yhtiöksi nykyisellä fokuksella. Yhtä aikaa ei voi odottaa sekä huimaa arvonnousua että firman pysymistä sen kokoisena, jossa haluaisimme edelleen työskennellä.
Vain viski puuttuu
Juha uskoo, että IT-alalla on meneillään laajempi muutos kohti ihmisläheisempää otetta ja huippuosaajat hakevat mahdollisuuksia, joissa pääsevät oikeasti vaikuttamaan: “Alalla ollaan menossa entistä vahvemmin suuntaan, jossa huippuosaajat eivät halua olla vain rattaita koneistossa, vaan kaipaavat työltään merkityksellisyyttä ja tilaa kehittää koko työyhteisöä.”
Osuuksia on erikokoisia, mutta kaikkia halutaan kuunnella tasapuolisesti. Tärkeintä on paikka pöydässä: yhtiökokouksissa vältellään turhanpäiväisiä äänestämistä. “Meille tärkeää on pitää kiinni matalasta hierarkiasta ja vaikutusmahdollisuuksista kaikille”, Juha lisää.
Pientä nurinaa kokousjärjestelyistä kuitenkin kuuluu: “Yhtiökokouksiin lupailtiin kallista viskiä, mutta vielä ei ole näkynyt kertaakaan.”