Haussa softakehittäjiä? Etsi näitä kolmea ominaisuutta
Hyviä softakehittäjiä kysytään enemmän kuin tarjotaan, ei uutista siinä. Monivalintatilanne voi kuitenkin asettaa devaajan niin tukevasti kuskin penkille rekry- ja konsulttihaastatteluissa, että projektin omistajaakin jo hirvittää: mihin asioihin pitäisi kiinnittää huomiota, jotta varmistaa, että saa tekijät, joilta homma varmasti onnistuu?
Nathan Klarer kuvaili Inc.-lehdessä omia kokemuksiaan ja sitä, mihin on itse kiinnittänyt huomiota haastattelemissaan ja pestaamissaan koodareissa. Hänen kokemuksensa mukaan nämä ovat niitä asioita, jotka ovat omiaan auttamaan projektien omistajia pitämään ohjat omissa käsissään ja ajatuksen kirkkaana siitä, mikä on tärkeää.
1. Priorisointi
Korkeakin lahjakkuus ja älykkyys eivät aina kulje yhtä jalkaa priorisointitaitojen kanssa. Jos softakehittäjällä on reilusti luovuutta, voi käydä niin että projektin laajuus kasvaa kuin varkain. Silloin kannattaa ottaa hyvät ideat talteen, mutta tiedostaa että tämä taipumus johtaa helposti ylittyneisiin aikatauluihin ja/tai puolivalmiisiin tuotoksiin.
Klarer kertoo ryhtyneensä kokemuksen myötä hakemaan kehittäjiä, jotka tuntevat omat taipumuksensa ja osaavat hallita niitä. Haastattelutilanteessa Klarer kertoo kysyvänsä, millaisia projektinhallintatyökaluja devaaja on tottunut käyttämään, ja mitä tämä on oppinut jostakin tekemästään projektista, jossa aikataulu on paukkunut.
2. Taipumus omaksua uutta
Tekninen osaaminen on tietysti tärkeää, kun halutaan tekijöitä tuottamaan korkeatasoista koodia. Mutta muuttuvassa maailmassa yhtä tärkeää on varmistaa, että koodia tehdään huomennakin ajantasaisin tiedoin. Esimerkiksi tekoäly ja sulautetut IoT-laitteet haastavat softakehittäjiä pitämään yllä ja kehittämään omaa osaamistaan.
Ajan oloon tulee taatusti vastaan tilanteita, jossa projekti vaatii toteutuakseen jotakin nousevan trendin teknologiaa. Nämä teknologiat itsessään muuttuvat ja kehittyvät kuitenkin koko ajan, joten devaajilta vaaditaan aitoa uteliaisuutta ja nopeaa kykyä oppia uutta. Klarer sanoo kiinnittävänsä haastatteluissa huomiota mm. siihen, mitä kehittäjä tekee vapaa-ajallaan. Kaikenlainen luovuus ja uuden rakentaminen on plussaa, vaikka sitten ruuanlaitto. Ja lukeminen!
3. Kyky hakea ratkaisuja yhdessä
Hyvätkin softakehittäjät saattavat joskus olla taipuvaisia peittelemään tilanteita, joissa ovat jääneet jumiin. Syyt voivat olla moninaisia, mutta joka tapauksessa projekti kärsii. Projektin vetäjän vinkkelistä tilanne on herkkä; jumitilanteeseen puututtaessa ylpeys saattaa nousta pintaan.
Klarer kertoo itse hakevansa kehittäjissä erityisesti sitä, että nämä ovat selvittäneet tiukkoja tilanteita ennenkin. On luonnollista jäädä joskus jumiin. Ongelmien jakaminen tiimin kesken on usein nopein tie ratkaisuun. Klarer kertoo kysyvänsä devaajilta, miten he ovat ratkaisseet vaikeimpia eteensä tulleita ongelmia ja etsivänsä henkilöitä, joiden ratkaisuissa on ollut muitakin ihmisiä mukana.
Lue myös:
Miksi softaprojekti voi kestää 2–3 kertaa pidempään kuin alussa suunniteltiin?