Miltä tuntuu houkutella kavereita töihin?

Blog

Rekryvinkkipalkkioita on kaikilla, meilläkin, mutta julkinen puhuminen niistä rajoittuu lähinnä palkkion suuruuteen. Rekryvinkit ovat herkkä asia. Me pohdimme miksi.

Tiedättehän rekryvinkkipalkkiot. Niitä käytetään varsinkin noususuhdanteessa joka firmassa, ohjelmistoalalla erityisesti. Summat voivat olla merkittäviä. Mekin maksamme 5000 euroa kännyyn Rakettitieteilijälle, joka vinkkaa meille uuden työntekijän. (Edellyttäen toki että tämä päätetään palkata koeajan jälkeen.)

Tonnikaupalla rahaa näppiin kuulostaa siltä, että suhina vain käy, kun ohjelmistoalan rekryvinkit viuhuvat ilmassa. Totuus on kuitenkin toinen. Toki vinkkauksia nähdään, mutta selvästi vähemmän kuin rahasummia katsoen voisi ajatella. Miksi?

Mitä ihminen itse asiassa pohtii harkitessaan, ehdottaisiko kaveriaan tai tuttuaan samaan firmaan töihin? Monenlaisia asioita, onhan tilanteessa kolme intressitahoa kahden sijaan: Firma, sen potentiaalinen työntekijä – sekä vinkkaaja itse.

 

Koska vinkkaaja on aloitteentekijä, pohditaan asiaa hänen näkökulmastaan. Mitä hän miettii vinkatessaan firmalle mahdollista uutta työntekijää?

 

  1. Ainakin suhdettaan vinkkinsä kohteeseen. Jos kyse on kaverista, saattaa nousta mieleen että kaverit pysykööt omassa lokerossaan henkisenä pakopaikkana esimerkiksi juuri työstä. Toki töissä on omat kaverit, mutta voi olla että töistä tullut kollegapiiri halutaan myös pitää ’ulkoa annettuna’. Duuniporukka on se mikä se on, ilman että on itse vaikuttanut sen kokoonpanoon. On aika tavallista haluta viettää vapaa-aikansa eri ihmisten kanssa kuin työkaverien, jotta elämässä nyt ylipäänsä olisi vaihtelua. Plus, entä jos työkaveruus jollain lailla riskeeraa muuten hyvän ja toimivan kaverisuhteen?

  2. Jos vinkattava henkilö on kaveri, vinkkipalkkio saattaa viedä ajatuksen myös siihen, onko vinkki jonkinlainen osoitus siitä että kaverisuhteella olisi rahallinen arvo, ts. että vinkkaaja voisi hyötyä kaverisuhteesta rahallisesti. Raha on herkkä asia, ja ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja lähestyä tilanteita, joihin liittyy raha. Jotkut saattavat esimerkiksi sopia kaverin kanssa vinkistä, ja mahdollinen rekrypalkkio jaetaan.

  3. Tietenkin oman duunin vinkkaaminen kaverille tai tutulle on myös happotesti sille, näkeekö oman työpaikkansa niin hyvänä, että siitä kannattaa vinkata. Tätäkin on taatusti moni pohtinut, mutta harva ääneen. Jos tuntuu että ’firmassa on vikaa’, kannattaa miettiä onko itse oikeassa paikassa. Ja jos vastaus on kyllä, voisiko itse tehdä jotakin asioiden muuttamiseksi siihen suuntaan, että firma olisi vinkkaamisen arvoinen muillekin.

  4. Edelleen vinkkaaja ottaa vastuuta myös siitä, osuuko hänen arvionsa vinkattavan henkilön soveltuvuudesta oikeaan. Tämä(kään) ei ole aivan pieni asia, ja siksi moni haluaa mielellään tutustua firmaan ja sen työntekijöihin kunnolla ennen kuin lähtee matchmakeriksi. Kertoohan vinkki aina paljon myös vinkkaajan arvostelukyvystä, ja ohjelmistoalalla jopa omasta teknisestä kompetenssista.

 

Eli miksi rekryvinkkaaminen on niin herkkä asia? Siksi että vinkkaaja laittaa myös itsensä monella tavalla likoon. Jos olisi mahdollista kohtauttaa työntekijä ja firma pysyen itse anonyyminä, tämä juttu kertoisi rahakoneesta eikä rekryvinkkien psykologiasta. 🙂

Rakettitiede Oy